Tiistain kurssilla sain hyvää turhaumaharjoitusta. Juuri edellisenä iltana taisin kehua, miten hienosti teen esitöitä ja osaan jakaa työt koneilla tehtäviin ja kotoisiin käsitöihin. Tarkoituksena oli siis saada rosetti upotettua kanteen. Puuhassa tarvitaan yläjyrsintä, ja se ainut yläjyrsin oli tietysti melkein koko illan jyrsimässä sähkökitaran mikeille koloja. Odottelin pari tuntia, ja kun lopulta tuli minun vuoroni, tajusin, että moinen jyrsin on aivan liian väärä instrumentti hommaan. Mitään muutakaan en onnistunut kehittämään illan aikana, joten saldoksi jäi tallanaluslevyn muotoilu ja sivujen sahaaminen mittaansa ja hienoinen ohentelu siklillä. Kivan kuvan näppäsin kuitenkin työpöydän hallitusta kaaoksesta.
Kotona sitten piti muutama ilta soveltaa. Avuksi vanha kunnon jätskitikkutekniikka ja kärsivällistä, huolellista veitsi- ja talttatyötä. Jäätelötikkuun tms ohueen puutikkuun porataan toiseen päähän reikä ja tikku (joka työnnetään kaikuaukon keskipisteen läpi porattuun
reikään, ja toiseen päähän halutun säteen päähän kynäveitsen irtoterä juuri ja juuri läpi tikusta. Kuva kertonee paremmin.
Rosettikanavat syntyivät ajan kanssa ja melkoisella vaivalla, mutta uskallan väittää, että siistimmän lopputuloksen sain käsityönä. Hylkäsin lopulta valmiina ostamani rosetin ja taivutin syyslomalainaan saamallani kyljentaivutusraudalla uuden rosetin harakanvarvassilakanruodosta ja musta-valko-musta-valkoraidasta. Lopputulos oli nähdäkseni huomattavasti kivempi kuin alkuperäinen suunnitelma. Liimauksen jälkeen rosetin kierrokset kannen tasalle taltalla, höylällä ja siklillä, lopuksi jätskitikkutekniikalla vielä kaikuaukko auki ja katso - kitara alkaa näyttää kitaralta! Valitettavasti en osaa tässä blogissa järjestää kuvia järkevästi oikeaan työjärjestykseen. Ottakaa niistä sitten selvää!
1 kommentti:
Eteneehän se kitara! Luulin että se meni jo polttopuiksi kun ei kuulunut kurssiillan jälkeen mitään... Siisti rusetti i alla fal!
Lähetä kommentti