Ääntä!

Tallensin pienen sikermän ennen kuin taas irrotan kaulan ja teen toivottavasti viimeiset säädöt ennen otelaudan lipan liimaamista kanteen. Kitarassa on laaja dynamiikka, ääntä riittää sitä enemmän, mitä enemmän plektralla rouhaisee. Kielet ovat olleet vielä liian korkealla ja siksi on paha mennä sanomaan mitään näppäilymaailmasta. Kaula tuntuu joka tapauksessa kivalta ja soitin näyttää hyvältä (sehän oli tärkeintä?) ja istuu syliin hyvin. Istutin kanteen myös plektrasuojan jota ei vielä näy kuvissa. 

Äänitys on tehty AT2020 mikillä suoraan presonus Fireboxin esivahvistimen kautta garagebandiin kevyesti kaiutettuna. En edes yrittänyt soittaa nätisti ja hienosti, kunhan jotakin ääntä sain kuuluville. Pari raitaa siellä on päällekkäin, molemmat samalla kitaralla soitettuna. Kakkoskitara on valitettavasti ajallisesti omilla teillään suurimman osan "elokuvasta". Sikermä on elokuvamuodossa siksi, että en ainakaan keksinyt tapaa lisätä pelkkää ääntä blogiin. 

Pientä huolta jää tammikuullekin - kitara oli autossa viikolla hetkisen, ja heti ei edes niin kovin kuivassa talvisäässä kanteen ilmaantui halkeama. Pieni ja mitätön, mutta kuitenkin. Pääsenpä harjoittelemaan sellaistakin korjaamista...