Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaula. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaula. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. syyskuuta 2011

DIY internal microphone

Amplifying an acoustic instrument is not an easy task. Picking just the strings isn't enough, because the body resonances are the ones that make the sound "acoustic". My take on the subject is going dual source. The guitars are equipped with a triple soundboard transducer (K&K Pure and JJB Electronics Elite). I like them, because they are pretty inexpensive and offer quite natural response through the frequency range. The dreaded "piezo quack", unnatural high frequency, usual in under saddle piezo transducers, is not so dominant in these soundboard/contact transducers.

Anyway, to add some "air", "naturalness" "whateveryouwannacallitthatsoundsbetter", I use an internal miniature electret condenser microphone. The two passive signals are routed out with a stereo 1/4" cable and into a Presonus Acousti-Q preamp/blender. It's got volume controls for both signals and very nice eq.

I thought I'd report an easy way to make a "gooseneck" condenser mic. This model works only with a preamp feeding 2-12V phantom power to the mic, thou. For a standalone version you'd need a condenser,  a resistor, a 9 volt battery and few inches more wire in addition.

A little sound clip: Dual Source -> Acousti-Q -> Firebox -> Garageband with a hint of EQ and reverb. The delay effect comes from Zoom A2 hooked in the Acousti-Q's efx loop
Gooseneck peeking through the soundhole
Here's the stuff needed to make a mic

Panasonic capsule and shielded cable...

...soldered together


The capsule's got two terminals, one for hot, one for ground. 

They provide a handy silicon sleeve for the capsule.


Heat shrinking tube...

...and some wire...

...shrunk together...

And attached to a metal paper clip...


...and we're ready! The clip attaches to a back brace nicely and is easy to place to an optimal spot because of the bendable shaft.

This unit provides the phantom power the capsule needs, mixes the two signals and more. It's got a vacuum tube too!

perjantai 5. syyskuuta 2008

Kaulailua



Loppuviikko kuluu yleensä tehokkaasti saarnaa valmistellessa. Harrastukset eivät ole siis juuri päässeet etenemään. Vähän kuitenkin. 
Eilen myöhäisillasta piirtelin kaulalautoihin kaulan sivuprofiilit, jotta tiistaina olisi sitten vannesahalle töitä. (kuvassa myös pahvinen malli) Kovasti toivon, että koko projektin aikana ei tulisi kirveelle töitä... 
Ehtiessäni olen murehtinut, mistä tummasta puusta laitan muutaman millin viilut kaulan mahonkisiivujen väliin vahvikkeeksi, koristeeksi ja ennen kaikkea levikkeeksi. Tänään löysin Oulusta erikoispuusepän, jolla on varastossa pähkinäpuuta lankkuna. Ehkäpä sieltä tärppää ensi viikolla.

Vähän erikoisempia puita (siis muuta kuin koivua tai mäntyä) on tosi vaikea a) löytää, b) löytää sopivassa koossa (puolen metrin kertaluonteiseen tarpeeseen en millään viitsisi ostaa kahta ja puolta metriä), c) löytää sopivassa koossa sopivalla hinnalla. Sen kolmimetrisen lankun saisi toki tilattua Turusta tai Lahdesta parilla sadalla rahteineen, mutta: kiitos ei kiitos.

Päätin tosiaan tehdä kaulasta viisiosaisen (5-piece). Toisin sanoen kaula liimataan kasaan kolmesta mahonkisesta ja parista pähkinäpuisesta "sivuprofiilista". Tällainen pitkittäissaumainen laminoitu kaula on melko paljon työläämpi tehdä kuin suorasta laudasta poikittaissaumaisella jatkoliitoksella, mutta isot pojat sanovat, että sen pitäisi olla kestävämpi ja vakaampi, kun kaikki puun syyrakenteet eivät kulje kaulassa samaan suuntaan. Hyvin tehty liimasauma on aina vahvempi kuin sitä ympäröivä puu. Kai. 

Kolmas, kallein ja epäekologisin tapa olisi ottaa ISO pölkky ja sahata koko kaula siitä suuresta hukkapuumäärästä välittämättä. Tällä hetkellä olen tietysti täysin vakuuttunut, että tämä minun valitsemani laminoinnin tie on kaikkein paras ja autuaallisin... Näin saan yhdestä kohtuullisen kokoisesta lankusta melko järkevällä hinnalla KAKSI kaulaa pienellä hukkaprosentilla.

Mitäkö teen kahdella kaulalla? Vaimo kyseli samaa tänään autossa. Ohitin kysymyksen tyynesti ja viileästi, melkein huomaamatta. "Katsotaan nyt sitten..." 

(Valistuneet lukijat tietävät toki, että kahdesta kaulasta tehdään tietysti KAKSI KITARAA! Kuka nyt jättäisi hyvän kaulan tyhjän pantiksi nurkkaan pölyttymään? No, aika näyttää.)